
Mikään ei ole niin varma kuin epävarma, mutta ainakin yksi asia on satavarma; minä en ole nörtti. Sain työsähköpostini tiedottomaan tilaan, salasanani pääsi vanhentumaan kun en vaihtanut sitä ajoissa, juu juu tottakai se olisi pitänyt tajuta, mutta uhmasin aikaa ja hävisin. Pässi, muuli, itsepäinen baskeripää!
Sain sitten uuden salasanan ja vaihdoin sen tilalle taas uuden, nyt työsähköpostini siis toimii taas, siis toimii siihen saakka kunnes tavalla tai toisella teen siitä taas tiedottoman, en toki tarkoituksella, vaan tahtomattani ja törppöilyäni häveten.
Eikä siinä toki kaikki, kun sitten sain sähköpostin taas auki ja innokkaana naputtelin konettani, ylväästi, nenä luultavasti ihan pikkasen liian pystyssä niin POKS..... kaikki saamani postit, joista ehdin lukea vain muutaman hävisivät jonnekkin, ehkä sinne kuuluisaan bittiavaruuteen? Miten sekin on mahdollista ettei niistä jäänyt jälkeäkään, ei edes hajua! no, jospa niitä ei ollutkaan, jospa vain kuvittelin että joku oli lähettänyt minulle postia!
Olen blondi, ja ylpeä siitä!